Postitoimipaikka perustettu 1967-08-01
Ladataan…
Tarjoatko palvelua alueella Jämsä 2? Näy paikallisille asiakkaille.
Listaa palvelusiPaikallisten yritysten, yhdistysten ja muiden yhteisöjen uutisia ja ilmoituksia alueella Jämsä 2.
Ei vielä uutisia alueella.
Julkaise uutisia ja ilmoituksia yrityksestäsi, yhdistyksestäsi tai yhteisöstäsi paikallisille asukkaille.
Kirjaudu sisään kysyäksesi tai vastataksesi.
Ei kysymyksiä vielä. Kysy ensimmäinen!
Jämsä, 42120, Keski-Suomen maakunnan eteläosa, Päijänteen länsirannalla, Tampereen ja Jyväskylän välillä
Postitoimipaikka perustettu 1967-08-01. Varhaisin asiakirjamaininta Jämsästä on vuodelta 1442. Jämsän hallintopitäjä perustettu 1410-luvulla. Alun perin osa Hauhon kihlakuntaa, vuodesta 1582 Sääksmäen kihlakuntaa. Jämsä oli Hämeen takamaata. Jämsä oli 1442 itsenäistyneen Sysmän seurakunnan kappeli ja muodosti oman seurakuntansa ennen vuotta 1500. Jämsän seutu kuului alun perin Turun hiippakuntaan ja vuodesta 1554 Viipurin hiippakuntaan
Metsät ovat havupuuvaltaisia, koivu yleinen, lehtipuut levinneet pohjoisreunalla. Korkeus merenpinnasta 80 240 metriä, keskusta-alueen korkeus enintään 120 metriä, matalin 78 metriä. Kaipolanvuori 233 metriä, Himosvuoren itärinne 220 metriä. Kallioperä koostuu granodioriiteista ja graniiteista, usein porfyyrisiä. Rotkot: Vororotin rotkokompleksi, Mullikkarotti, Pirunryöni, Rotkojärvi (Ruuhijärvi) ja Surmajärven Synninlukko. Vesistöt: Päijänne, Längelmäveden koillinen osa Koljonselässä, Eväjärvi, Iso Rautavesi, Kankarisvesi, Kerteselkä, Kuorevesi, Nytkymenjärvi ja Salosvesi. Vesialan noin seitsemäsosa, 465 hehtaarin vakavesiä. Vesijako Kymijoki ja Kokemäenjoki
Jämsän varhaisin kirkko oli Pyhän Laurentiuksen kirkko. Jämsän seutu kuului alun perin Turun hiippakuntaan ja myöhemmin Viipurin hiippakuntaan
Päijänne, Kaipolanvuori, Himosvuoren itärinne, Vororotin rotkokompleksi, Mullikkarotti, Pirunryöni, Rotkojärvi (Ruuhijärvi), Surmajärven Synninlukko, Jämsän nieminen Himoksen alue