Postitoimipaikka perustettu 1893-05-01
Ladataan…
Päiväkodit, koulut ja kaupat karttadatasta postinumeroalueelle 91800 Tyrnävä. Tiedot voivat olla puutteellisia.
Tilastokeskuksen Paavo 2025 · 5 718 asukasta
0-6 v
11.5 % · 659
7-12 v
13.4 % · 765
13-15 v
7.8 % · 447
16-18 v
6.3 % · 363
19-24 v
3.2 % · 185
25-64 v
43.9 % · 2 512
65-74 v
8.0 % · 458
75+ v
5.8 % · 329
Simontaival, 91800, Tyrnävä
Ketolantie, 91800, Tyrnävä
Vanhatie, 91800, Tyrnävä
Lähde: Seutu-kartta · Avaa karttanäkymässä
Tarjoatko palvelua alueella Tyrnävä? Näy paikallisille asiakkaille.
Listaa palvelusiPaikallisten yritysten, yhdistysten ja muiden yhteisöjen uutisia ja ilmoituksia alueella Tyrnävä.
Ei vielä uutisia alueella.
Julkaise uutisia ja ilmoituksia yrityksestäsi, yhdistyksestäsi tai yhteisöstäsi paikallisille asukkaille.
Kirjaudu sisään kysyäksesi tai vastataksesi.
Ei kysymyksiä vielä. Kysy ensimmäinen!
Pohjois-Pohjanmaan maakunnan keskiosa, 91800 Tyrnävä
Tyrnävän seudulla oli asutusta jo kivikaudella. ensimmäinen talo rakennettiin 1300-luvulla Temmekselle, Haapaojan suulle. Vakinaisesti alue asutettiin 1550-luvun lopulla, jolloin perämeren rannikolta ja Savosta saapui uudisasukkaita. Postitoimipaikka perustettiin 1. 5. 1893
1900-luvun alussa asukkaita yli 3 000. 1930‑luvun aikana ylitettiin 4 000. 1970‑luvun puolivälissä n. 3 000. 1985 asukkaita 3 444. sen jälkeen väkiluku on nousussa. Syntyvyys 2004‑2008 oli 4,01 lasta naista kohden, Suomen korkein
Kunta ulottuu Limingan lakeuksilta Pelson suoalueelle. Kallioperä pohjoisessa koostuu hiekkakivestä, etelässä ja kaakossa graniitista ja migmatiitista. Moreenia on eniten kaakkoisosassa, ja jokien varsilla on paksuja savikerroksia. Alueella on luode‑kaakkoissuuntaisia moreeniselänteitä, erityisesti lounaisosassa
Tyrnävän seurakunta (Suomen evankelis‑luterilainen kirkko), Oulun ortodoksinen seurakunta, Tyrnävän rauhanyhdistys (350 jäsentä, 550 lasta). Historialliset meijeri, mylly, saha, nahkatehdas ja kenkätehdas. Perunamarkkinat (perinteiset Tyrnävän Perunamarkkinat ja kevät‑ ja siemenperunamarkkinat)
Kivikaudelliset hauta- ja reenjalat, muinaisjäännökset Kotakankaalta, Linnakankaalta ja Metelinkankaalta, sekä jätinkirkot, jotka ovat todennäköisesti luonnonvoimien synnyttämiä kivirakennelmia