Utsjoki 99980

Utsjoki on Suomen pohjoisin kunta Lapissa, jossa asuu monikulttuurinen väestö, jossa saamelaiskulttuuri on vahvasti läsnä. Alueella on rikas luonto arktisesta tundrasta laajoihin erämaihin, ja se tarjoaa monipuolisia retkeilymahdollisuuksia. Kunta on historiallisesti perustunut poronhoitoon, kalastukseen ja rajakauppaan, ja sen kulttuurielämässä keskeisiä ovat Utsjoen seurakunta sekä saamelaiskulttuuriperintö

Ilmoitustaulu

Uutiset

Ei vielä uutisia. Rekisteröidy ja julkaise uutisia yrityksestäsi, yhdistyksestäsi tai yhteisöstäsi.

Kysymykset

Kirjaudu sisään kysyäksesi tai vastataksesi.

Ei kysymyksiä vielä. Kysy ensimmäinen!

Yleistä

Sijainti

Utsjoki, Lapin maakunta, postinumeroalue 99980, sijaitsee Suomen pohjoisimmassa osassa Tenon varrella Norjan rajalla

Historiikki

Utsjoen postitoimipaikka perustettiin 1888-10-01. Kivikauden esineitä on löydetty, mutta pysyvä asutus syntyi vasta 1500‑luvulla. Vuonna 1695 asui 23 Utsjoen ja 4 Tenon saamelaisperhettä. Väestönkasvu oli hidasta: 1750 yhteinen väkiluku Utsjoen ja Inarin kanssa oli 541, 1800‑luvun alussa 857, 1850 Utsjoen oma asukasluku 423, 1900‑luvun alussa 488. 1800‑luvulla asui kolme suomalaista, 1900‑luvulla 13, 1950 lähes 300. Kunnan kokonaisväkiluku oli 980 vuonna 1950 ja 1 209 vuonna 1960. Vuonna 1962 asui 965 saamelaista. Valtakunnanrajan sulkeutuminen tapahtui 1852

Väestö

Vuonna 2018 Utsjokiin asui 1 232 henkeä (Suomenkielisiä 655 (53,2 %), saamenkielisiä 530 (43,0 %), vieraskielisiä 45 (3,7 %)). Vuonna 2017 kunnan asukasluku oli 1 242, joista 317 asui taajamassa ja 898 haja‑asutusalueilla. taajama‑aste oli 26,1 %. Vuonna 2011 kunnan asukasluku oli 1 294, suomenkielisiä 648, saamenkielisiä 614, ruotsinkielisiä neljä, muita kieliä 28

Luonto ja virkistys

Utsjoen kasvillisuus koostuu arktisen tundran, hemiarktisen kasvillisuusvyöhykkeen ja pohjoisten havumetsien alueista. tuntureilla on paljakkaa ja laajoja tunturikoivikoita. Kevon luonnonpuistossa on Ilmatieteen laitoksen sääasema, kuuluisan Kevon syvän kanjonin 50 km retkeilypolku sekä Nuorgam, Sevettijärvi‑retkeilyreitti. Kunnassa on Suomen laajin erämaa‑alue Kaldoaivi. Luonnonmarjoja ovat muun muassa puolukka, hilla, variksenmarja ja mustikka. Alueella on noin 1 800 vähintään hehtaarin suurta järveä, suurimmat Pulmankijärvi, Vetsijärvi ja Vuogojavri. Talvi on pitkä, pimeä ja kylmä, kesällä on noin kaksi kuukautta yötön yö ja kesät ovat viileitä

Kulttuuri ja palvelut

Utsjoen seurakunta on kaksikielinen (suomi ja pohjoissaame) ja ainoa saamelaisemmistöinen seurakunta Suomessa. se kuuluu Oulun hiippakuntaan ja muodostaa yhdessä Inarin kanssa Pohjois‑Lapin seurakuntayhtymän. Seurakunnassa toimii Utsjoen kirkko ja kirkonkylä (Ohcejoga girkosiida). Kylissä on Utsjoen kirkkotuvat ja Välimaan saamelaistila, jotka ovat kulttuurihistoriallisia kohteita. 2017 seurakunta aloitti Suomen evankelis‑luterilaisen lähetyshiippakunnan toiminnan Utsjossa

Nähtävyydet

Kevon syvä kanjoni ja sen 50 km retkeilypolku, Kevon luonnonpuisto, Nuorgam, Sevettijärvi‑retkeilyreitti, Kaldoaivin erämaa‑alue, Utsjoen kirkkotuvat, Välimaan saamelaistila, Pulmankijärvi, Vetsijärvi, Vuogojavri sekä Euroopan unionin pohjoisin piste merkittynä rajamerkillä Nuorgamiin

Yhteenveto

Utsjoki on Suomen pohjoisin kunta Lapissa, jossa asuu monikulttuurinen väestö, jossa saamelaiskulttuuri on vahvasti läsnä. Alueella on rikas luonto arktisesta tundrasta laajoihin erämaihin, ja se tarjoaa monipuolisia retkeilymahdollisuuksia. Kunta on historiallisesti perustunut poronhoitoon, kalastukseen ja rajakauppaan, ja sen kulttuurielämässä keskeisiä ovat Utsjoen seurakunta sekä saamelaiskulttuuriperintö

Palvelut

Ladataan…

Listaa palvelusi

Sijainti kartalla

Avaa Mapsissa ↗
Wikimedia Commons
Utsjoki

99980

Postitoimipaikka perustettu 1888-10-01